<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"><channel><description>Study guide. Jos haluat liittyä PS4-lukupiiriin, laita viestiä minulle tai luo itsellesi Tumblr-profiili ja liity tämän sivun seuraajaksi.</description><title>PS4</title><generator>Tumblr (3.0; @psyka4)</generator><link>http://psyka4.tumblr.com/</link><item><title>Vanhempien luottamus vauhdittaa oppimista</title><description>&lt;a href="http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=111807"&gt;Vanhempien luottamus vauhdittaa oppimista&lt;/a&gt;: &lt;p&gt;Jari Erik Nurmen johdolla tehty tutkimus todistaa, että vanhempien luottamus lapsensa kykyyn oppia ja selviytyä koulunkäynnistä johtaa siihen, että lapsi myös selviytyy hyvin.&lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6803331</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6803331</guid><pubDate>Thu, 26 Jul 2007 12:10:29 +0300</pubDate></item><item><title>Joking relationship</title><description>&lt;p&gt;Antropologit ovat havainneet eri puolilla maailmaa ilmiön, jota nimitetään pilailusuhteeksi (joking relationship). Pilailusuhde on kulttuurinen käyttäytymiskoodi (rituaalinen suhde), jonka avulla pyritään purkamaan sukupuolten välisiä eroottisia jännitteitä sellaisissa tilanteissa, joissa keskinäinen, mahdollisesti sukupuolisuhteeseen johtava, kiinnostus on kiellettyä (esimerkiksi naisen ja aviomiehen veljen (kytyn) välillä, anopin ja vävyn välillä, sisarusten tai serkusten välillä). &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toinen tapa, joka on myös yleinen vastaavissa tilanteissa, on välttäminen (avoidance relationship). Esimerkiksi Tropriand-saarilla, Papua Uusi-Guineassa, havaittiin siskon ja veljen välillä välttämissuhde sekä pojan ja isän puoleisen tädin välillä pilailusuhde (Papua Uuden-Guinean heimokansoilla vain äidinpuoleiset sukulaiset katsottiin verisukulaisiksi).&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Millä tavalla ihmiset pilailevat keskenään? Miten pilailu vaikuttaa? Millaisia kokemuksia sinulla on pilailusta? Kuinka ihmiset reagoivat pilailuun? Onko olemassa erityyppistä pilailua? Millaisia tunteita meidän kulttuurissamme kanavoidaan pilailuun? &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Pilailu/kiusoittelu eroaa pilkkaamisesta. Millä tavalla? &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6718149</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6718149</guid><pubDate>Wed, 25 Jul 2007 16:16:55 +0300</pubDate></item><item><title>Loukkaus</title><description>&lt;p&gt;Mikä loukkaa? Silloin, kun halutaan loukata tietyn ryhmän tunteita, tehdään usein symbolisia tekoja tai pilkataan. Esimerkkejä tästä:&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
&lt;li&gt; lipun tai nuken polttaminen&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;pilkkalaulun laulaminen&lt;br/&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;pilkkanimen käyttäminen&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;Tuleeko mieleesi muita keinoja herättää häpeän ja loukatuksi tulemisen tunteita vastapuolessa? Milliaisia keinoja pidetään sopivina ja millaisia sopimattomina?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ks. kirja s. 79 kuva “Broilerikiusaus”.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Vrt. &lt;a href="http://images.google.com/images?q=benetton&amp;ie=UTF-8&amp;oe=UTF-8&amp;um=1&amp;sa=N&amp;tab=wi"&gt;Benettonin kuuluisat mainoskuvat.&lt;/a&gt; &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6715773</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6715773</guid><pubDate>Wed, 25 Jul 2007 15:45:13 +0300</pubDate></item><item><title>Kasvot</title><description>&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.morguefile.com/archive/?display=55382&amp;"&gt;&lt;img src="http://farm2.static.flickr.com/1341/895258552_b4eb9c7263_o.jpg" align="right" height="293" width="220"/&gt;&lt;/a&gt;Kasvot ovat keskeinen tunneviestinnän kanava (millä muilla tavoin tunteita viestitään). Tähän liittyviä ilmiöitä ovat myös:&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;Meikkaaminen&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Klovnien maskit &lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Pierrot-hahmo &lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Naamiot&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Aurinkolasit (varsinkin peililasit)&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Huntu (kasvojen täydelliseen peittämiseen burqa) &lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;Mitä havaintoja sinulla on kasvoista ja emootioista? Miksi ja missä yhteydessä käytetään ilmaisua ‘kasvojen säilyttäminen’ tai ‘kasvojen menettäminen’?</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6712198</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6712198</guid><pubDate>Wed, 25 Jul 2007 14:58:28 +0300</pubDate></item><item><title>Kulttuuri ja tunteiden ilmaiseminen</title><description>&lt;p&gt;Kulttuurierojen tutkimuksessa eräs klassikoista on hollantilainen organisaatiopsykologi &lt;a href="http://feweb.uvt.nl/center/hofstede/index.htm"&gt;Geert Hofstede&lt;/a&gt;. Hän tutki eri maissa IBM:n työntekijöitä ja teki aineiston pohjalta luokittelun neljää keskeiseen kulttuuria määrittävään piirteeseen. Hän täydensi ryhmittelyä vielä yhdellä luokalla. Monet Hofstedeen viittaavat ovat pitäneet keskeisimpänä kulttuurieroja selittävänä tekijänä käsiteparia individualismi ja kollektivismi. &lt;/p&gt;
&lt;ol&gt;
&lt;li&gt;Valtaetäisyys: Kuvaa, miten suuria eroja ihmisten välisissa asemissa siedetään ja edellytetään. &lt;/li&gt;     &lt;li&gt;Individualismi vs. kollektivismi: ovatko ihmiset yksilöllisyyteen vai yhteisöllisyyteen taipuvaisia. &lt;/li&gt;     &lt;li&gt;Maskuliinisuus vs. feminiinisyys : kuinka suhtaudutaan ihmissuhteisiin, hoivaamiseen ja pehmeisiin arvoihin.&lt;/li&gt;     &lt;li&gt;Epävarmuuden sietäminen vs. välttäminen: kuinka paljon yhteisöt ja yksilöt sietävät epävarmuutta. &lt;/li&gt;     &lt;li&gt;Teoriaan myöhemmin lisätty vielä lyhyen vs. pitkän tähtäimen orientaatio: katsotaanko lähelle vai kauas tulevaisuuteen.&lt;/li&gt;
&lt;/ol&gt;
&lt;p&gt;Tiede-lehden artikkelissa &lt;a href="http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=300&amp;vl=1999"&gt;Lännen sankari on idän luuseri&lt;/a&gt; (5/2002, Erkki Kauhanen) käsitellään aihetta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Millä tavalla tunneilmaisu liittyy kulttuuriseen viestintään? &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;(Huomio Internetin epäluotettavuudesta, Geert Hofsteden nimellä on ratsastettu Internetissä, ks. tarkemmin Hofsteden omilta verkkosivuilta kommentti asiasta &lt;a href="http://feweb.uvt.nl/center/hofstede/twoWebsites.html"&gt;A Tale of Two Websites&lt;/a&gt;.)&lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6711407</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6711407</guid><pubDate>Wed, 25 Jul 2007 14:42:52 +0300</pubDate></item><item><title>Muumit ja emootiot</title><description>&lt;p&gt;Tove Janssonin muumikirjoissa käsitellään emootioita. Kirjassa &lt;i&gt;Kuka lohduttaisi nyytiä&lt;/i&gt; käsitellään yksinäisyyttä, pelokuutta ja arkuutta. Kertomus ja varsinkin onnellinen loppu rohkaisevat lukijaa. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;“Siis kuka lohduttaisia nyytiä ja sanoisi: ei kukaan sinua huomaa ellet itse mene mukaan.”&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Oletko sinä löytänyt muumeista opastusta erilaisten emootioiden käsittelyyn ja niiden kanssa elämiseen?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Muumeista löytyy paljon kuvauksia tilanteista, joissa samaan asiaan eri hahmot reagoivat eri tavoin. Se, mikä pelottaa Nipsua saa Pikku Myyn riemastumaan. Ihmisellä on taipumus ajatella, että oma reaktio on yleistettävissä. Ihmisenä kasvamisen ja empatiakyvyn eräs vaikea opintojakso on oppia ymmärtämään, että muut ihmiset saattavat toimia ja tuntea toisin. &lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;Oletko löytänyt muumeista tähän asiaan liittyviä kertomuksia? &lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Voiko aikuinen oppia jotain muumeilta? &lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6701552</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6701552</guid><pubDate>Wed, 25 Jul 2007 12:22:07 +0300</pubDate></item><item><title>Karkottavia tunteita</title><description>&lt;p&gt;S. 76: “Masentunut henkilö jää helposti yksin, koska masennus herättää muissa ihmisissä avuttomuuden ja ahdistuksen tunteita.”&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ylipäänsä erilaiset heikkouteen liitetyt tunteet toimivat samoin. Suru, pelko, häpeä ja apeus karkottavat kavereita. Yksinäisyys vahvistaa epäonnistumisen ja huonommuuden tunteita ja kierre on valmis. Apeat emootiot herättävät epämiellyttäviä vastatunteita, kuten avuttomuuden tunnetta. Usein apeuden vallassa oleva on herkkä ja saattaa loukkaantua myötätuntoisista yrityksistä “Kyllä minä tiedän, miltä sinusta tuntuu”.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Muistele sellaisia tilanteita, joissa sinä olet yrittänyt lohduttaa toista tai sinua on lohdutettu. Millainen lohdutus toimii parhaiten? Millä tavalla läheiset ihmiset voisivat parhaiten tukea ja auttaa murheiden keskellä elävää ihmistä? &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6620894</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6620894</guid><pubDate>Tue, 24 Jul 2007 17:26:01 +0300</pubDate></item><item><title>Tunne ja toiminta</title><description>&lt;p&gt;Nimeä alla oleviin tunteisiin liittyvää toimintaa:&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;suru&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;ilo&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;inho&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;viha&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;hämmennys&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;rakkaus&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;pettymys &lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6619032</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6619032</guid><pubDate>Tue, 24 Jul 2007 17:07:27 +0300</pubDate></item><item><title>Tunne itsesi</title><description>&lt;p&gt;&lt;img src="http://farm2.static.flickr.com/1259/885181841_74c01ccc00.jpg" height="97" width="500"/&gt;Antiikin ajoilta periytyvä viisaus pätee yhä. Lue kirjan luku tunteiden sosiaalisista tehtävistä ja pohdi itsetuntemuksenmerkitystä. Millaiset asiat nousevat esteiksi itsetuntemuksen laajentamisessa? Kuinka itsetuntemus voisi edistää tunteiden käsittelyä sosiaalisissa tilanteissa? &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6618753</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6618753</guid><pubDate>Tue, 24 Jul 2007 17:05:01 +0300</pubDate></item><item><title>Halaamiskulttuuri</title><description>&lt;p&gt;Halaaminen oli Suomessa 1980-luvulle asti harvinaista. Oletko itse havainnut tämän muutoksen? Varsinkaan pojat eivät missään tapauksessa halanneet tervehtimismielessä. Haastattele jotain vanhempaa henkilöä, jolla on havaintoja halaamiskulttuurin muutoksesta. &lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;Miksi toimintakulttuuri on muuttunut? &lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Mitä mieltä olet muutoksesta? &lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Oletko törmännyt tilanteiseen, jossa toisen osapuolen käytökseen kuuluu halaaminen ja toisen ei? &lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Kuinka ihmiset viestivät halaamisen sallimista tai kieltämistä?&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Millä tavalla halaaminen liittyy tunteiden osoittamiseen?&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;img src="http://farm2.static.flickr.com/1145/885974094_1a5e23561b_o.jpg" height="395" width="450"/&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6615312</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6615312</guid><pubDate>Tue, 24 Jul 2007 16:21:28 +0300</pubDate></item><item><title>Sosiaalinen vuorovaikutus ja toimintamallit</title><description>&lt;p&gt;S. 74&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hollantilainen sosiaalipsykologi &lt;a href="http://dijksterhuis.socialpsychology.org/"&gt;Ap Dijksterhuis&lt;/a&gt; on tutkinut sosiaaliseen toimintaan liittyviä tiedostamattomia ja tietoisia vaikuttimia. Hän on esimerkiksi todennut, että matkiminen vaikuttaa yllättävän voimakkaasti ihmisen toimintaan. Ihmiset, joiden ajatuksissa oli viritetty hyvin pienillä vihjeillä vanhuksiin liittyviä stereotypioita, suoriutuivat seuraavaksi annetuista muistitehtävistä verrokkeja heikommin (Dijksterhuis, A. Why we are social animals: The high road to imitation as social glue. In S. Hurley &amp; N. Chater (Eds.), &lt;i&gt;Perspectives on imitation: From cognitive neuroscience to social science.&lt;/i&gt; Cambridge, MA: MIT Press).&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Dijkterhuisin tutkimuksiin vedoten voisi siis olla perusteltua väittää, että seura tekee kaltaisekseen. Ihminen matkii tiedostamattaan. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Pohdi television vaikutuksia ihmisiin. Vaikuttaako televisio tunteiden ilmaisemiseen?  &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6613955</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6613955</guid><pubDate>Tue, 24 Jul 2007 16:07:33 +0300</pubDate></item><item><title>Tunteet ja musiikki</title><description>&lt;p&gt;Tutkija Suvi Saarikallio on väitellyt musiikkipsykologian alalta, väitöksen otsikkona oli: &lt;a href="http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tiedotteet/2007/01/4761/show_announcement"&gt;Musiikki on nuorille keino säädellä tunteita&lt;/a&gt;. Jyväskylän yliopiston tiedotteen mukaan tutkimus toi esiin, että:&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;“Musiikki osoittautui keinoksi edistää nuoruuden psykososiaaliseen kehitykseen liittyviä tavoitteita neljällä osa-alueella: identiteetin rakentumisessa, itsemääräämisen ja hallinnan kokemuksissa, ihmissuhteiden muutoksissa sekä tunnekokemuksissa ja tunteiden säätelyssä, Saarikallio huomasi.&lt;br/&gt;&lt;br/&gt; Musiikki on nuorille monipuolinen tunteiden säätelyn keino. Saarikallio määritteli seitsemän musiikin avulla tehtävän tunteiden säätelyn strategiaa: viihdyke, elpyminen, elämykset, irtautuminen, purkaminen, mielikuvatyöskentely ja lohtu”&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Väitöskirja perustuu viiteen artikkeliin ja niiden johtopäätösosaan, jonka voi ladata &lt;a href="http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513927318.pdf"&gt;pdf-muodossa&lt;/a&gt;, sivuilla 37-38 suomenkielinen yhteenveto, joka sopii psykologian opiskelijalle luettavaksi.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Aiheesta kirjoittaa myös &lt;a href="http://www.tiede.fi/uusinnumero/?id=107&amp;vl=2007#sisallys"&gt;Tiede-lehti 6/2007&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ota kantaa opiskelemasi perusteella. Yhdistä tietoja PS5-kurssin tietoihin psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoista (myöhemmin, jos et vielä ole opiskellut kurssia). &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6612464</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6612464</guid><pubDate>Tue, 24 Jul 2007 15:47:17 +0300</pubDate></item><item><title>Tutkimisesta jälleen</title><description>&lt;p&gt;Listaa koko lukemisen ajan keinoja tutkia ihmisen toiminnan kytköksiä aivojen/hermoston/sisäerityksen toimintaan. Laadi taulukko. Sarakkeet:&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;Havaittava toiminta&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Sisäinen toiminta&lt;br/&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Keskushermosto&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Ääreishermosto&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Sisäeritys&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Miten tutkitaan &lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6605242</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6605242</guid><pubDate>Tue, 24 Jul 2007 14:02:42 +0300</pubDate></item><item><title>Taistele tai pakene</title><description>&lt;p&gt;Pelkoreaktiosta s. 64-66. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ilmiö nimeltään “taistele tai pakene” tulee usein esille psykologiassa, mm. stressin, pelon, paniikin ja fobioitten yhteydessä. Taistele tai pakene -reaktio autonominen hermosto toimii kiivaasti. Kertaa PS3-kurssilta (vanhalta PS4-kurssilta) autonominen hermosto (myös ihmisen biologian ja terveystiedon kursseilla käsitelty).&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lue aiheesta hyvä tiivis &lt;a href="http://www.kaypahoito.fi/terveysportti/ekirjat_tmp.Naytaartikkeli?p_artikkeli=eus00006"&gt;Ilkka Vartiovaaran artikkeli&lt;/a&gt; (julkaistu &lt;a href="http://www.kaypahoito.fi/terveysportti/koti"&gt;Duodecim Terveysportissa&lt;/a&gt;, joka on suositeltava sivusto psykologian opiskelijalle).&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.ptsdforum.org/thread163.html"&gt;Aiheeseen liittyviä kuvia.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Katso Etälukion tv-sarjan &lt;a href="http://www.yle.fi/klaffi/clip.php?uname=41208602cf55eb775a12351f92daa871"&gt;pelkoreaktiota käsittelevä videoleike&lt;/a&gt;. Tee muistiinpanot pelkoreaktiosta. Kiinnitä huomiota siihen, mitkä aivoalueet aktivoituvat. Lisää muistiinpanoihin autonomisen hermoston reaktiot ja erittyvät hormonit sekä niiden fysiologiset vaikutukset. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Pohdi, miksi tavalla taistele tai pakene -reaktio on hyödyllinen ja millä tavalla se on haitallinen. &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6599350</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6599350</guid><pubDate>Tue, 24 Jul 2007 12:33:27 +0300</pubDate></item><item><title>Moniulotteiset tunteet</title><description>&lt;p&gt;S. 61: “Lisäksi ihminen pystyy kokemaan moniulotteisia tunteita, esimerkiksi häpeää.”&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Astetta moniulotteisempi tunne on myötähäpeä. Millaissa tilanteissa sellaista voi kokea? Myötähäpeästä syntyy komiikkaa, kuten suositut piilokameraohjelmat sekä &lt;a href="http://www.mrbean.co.uk/"&gt;Mr Bean&lt;/a&gt; ja &lt;a href="http://www.bbc.co.uk/comedy/theoffice/"&gt;Konttori&lt;/a&gt; -sarjat todistavat.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Keksitkö muita moniulotteisia tunteita? &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6548343</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6548343</guid><pubDate>Mon, 23 Jul 2007 23:03:12 +0300</pubDate></item><item><title>Flow: työ sujuu kuin tanssi</title><description>&lt;p&gt;Sivuilla 58-59 kuvataan virtauskokemusta (flow). Sitä on tutkinut &lt;a href="http://www.cgu.edu/pages/4751.asp"&gt;Mihaly Csikszentmihalyi&lt;/a&gt; ryhmineen (kirjoittanut aiheesta populaarin teoksen &lt;a href="http://www.suomalainen.com/sk/servlets/ProductServlet;jsessionid=7f00000130d641dea877d6bb4f0296edbd3e4ffb8ad0.e38NchyPa3uQai0Sbx0Oc3qSc390n6jAmljGr5XDqQLvpAe?action=productInfo&amp;productID=3994470"&gt;Flow - Elämän virta&lt;/a&gt;).&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lue kuvaus kirjasta. Valitse jokin omaan elämääsi liittyvä asia (työ, harrastus, opiskelu) ja mieti, tunnetko siinä virtausta ja millä tavalla voisit lisätä virtauskokemuksen hetkiä. &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6547635</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6547635</guid><pubDate>Mon, 23 Jul 2007 22:52:28 +0300</pubDate></item><item><title>Hyvä johtaja ymmärtää emootioiden voiman</title><description>&lt;p&gt;Helsingin Sanomissa (16.7.2007 D2) oli juttu “Osaava pomo saa siivouksen sujumaan”. Jutun kirjoittaja (“Talkootyttö” Sanna Pulkkinen) joutui monen inhoamaan työhön: siivoamaan vessoja. Jutussa kuvataan työn hyvää organisointia ja johtajan antaman palautteen merkitystä. Juttu päättyy lauseeseen: “Kehu on talkoolaisen paras palkka!”&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Mieti, millä tavoilla hyvä johtaja hyötyy emootioita ja motivaatiota koskevasta tiedosta. Miten sinä johtajana organisoisit jonkin vastenmielisen työtehtävän? &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6547173</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6547173</guid><pubDate>Mon, 23 Jul 2007 22:42:04 +0300</pubDate></item><item><title>Tunneviestit pitää tulkita</title><description>&lt;p&gt;Sosiaalisissa tilanteissa vastaanotamme useita erilaisia tunneviestejä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Etälukion tv-sarjassa esitellään käsite aleksitymia. &lt;a href="http://www.yle.fi/klaffi/clip.php?uname=99dc632e695241e90fd041d996af1477"&gt;Katso videoleike&lt;/a&gt;. Mitä aleksitymialla tarkoitetaan? Huomaa, että ilmiöstä on ristiriitaisia tutkimustuloksia (katso esimerkiksi aiheesta väitelleen &lt;a href="http://www.joensuu.fi/ajankohtaista/vaitos2.php?id=429"&gt;Kirsi Honkalammen tutkimuksen tiivistelmä&lt;/a&gt;).&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyy vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, kyvyttömyyttä tulkita toisten tunteita ja eläytyä toisen asemaan. &lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;Ks. Autismisäätiön verkkosivuilta &lt;a href="http://www.autismisaatio.fi/?s1=6&amp;s2=30"&gt;autismin tyypilliset tunnusmerkit&lt;/a&gt;. &lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Ks. Autismi- ja Aspergerliiton sivuilta &lt;a href="http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=38"&gt;kuvaus aspergerin oireyhtymästä&lt;/a&gt;.&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;Kyse on aivojen neurobiologisesta kehityshäiriöstä. Aivot toimivat siis toisin. Aiemmin autistien äitejä on syytetty oireiden puhkeamisesta. &lt;a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Calvin_and_Hobbes"&gt;Sarjakuvan Lassissa&lt;/a&gt; on tunnistettu Asperger-lapsen piirteitä. Löydätkö esimerkkejä? &lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;Tunneviestien tulkinta on joskus vaikeaa normaalissa arjessa. Onko sinulla esimerkkejä siitä, millaisia väärinkäsityksiä virhetulkinnoista voi syntyä. Kuinka väärinkäsitykset tulisi selvittää? &lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Miten tunteiden tulkitsemista voisi opettaa lapselle? &lt;/li&gt;
&lt;li&gt;Mitä yhteyksiä on sisäisillä malleilla, itsetuntemuksella, elämän aikana kertyneillä kokemuksilla ja tunneviestien tulkinnalla? &lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6546688</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6546688</guid><pubDate>Mon, 23 Jul 2007 22:36:20 +0300</pubDate></item><item><title>Sisäiset mallit tunteen tulkinnassa</title><description>&lt;p&gt;Söisitkö toukkia, apinan aivoja, koiran lihaa, heinäsirkkoja, koppakuoriaisia, muurahaisia, kukon kiveksiä… Se, mikä jossain päin maailmaa on suurta herkkua, on toisaalla iljettävää. Myös erilaisiin maailmankatsomuksiin liittyy usein rajanvetoja inhottavan ja sopivan välillä. Nämä kulttuuriset toimintasäännöt omaksutaan osaksi omia sisäisiä malleja. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sopimaton ruoka saa ihmisen hyvin helposti voimaan pahoin pelkän mielikuvan vuoksi. Kirjassa kuvataan koe, jossa tutkittiin ihmisten reaktioita, kun heitä pyydettiin juomaan mehu, josta ensin poistettiin hedän nähtensä torakka ja kerrottiin, että eläin oli desinfioitu. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tv-ohjelma &lt;a href="http://www.nelonen.fi/sarjat/sarjat.asp?SerieId=626&amp;cat=5"&gt;Pelkokerroin&lt;/a&gt; (&lt;a href="http://www.nbc.com/Fear_Factor/"&gt;Fear Factory&lt;/a&gt;) antaa katsojille paljon mahdollisuuksia eläytyä inhon ja pelon tunteisiin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lue luku emootioitten tehtävistä (s. 57) ja pohdi, millaisia tehtäviä inholla tai pelolla on. &lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6542982</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6542982</guid><pubDate>Mon, 23 Jul 2007 21:46:02 +0300</pubDate></item><item><title>Tilanne, tunne ja tulkinta</title><description>&lt;p&gt;Etsi sanomalehdistä rikosuutisia (voit myös lukea jonkin jutun rikostoimittaja Jarkko Sipilän &lt;a href="http://www.mtv3blogi.com/elinkautinen/"&gt;Elinkautinen&lt;/a&gt;-blogista, esimerkiksi &lt;a href="http://www.mtv3blogi.com/elinkautinen/?p=70"&gt;Björkqvist ja motiivit&lt;/a&gt;). Usein väkivaltaisissa tapahtumaketjuissa emotionaalinen ärsyke on tuottanut kohtuuttomia seurauksia. Tunteiden tulkinta rajautuu kapeaksi. Kateus, pettymys, viha ja mustasukkaisuus saattavat saada aikaan tilanteen arvioinnin vääristymisen. Yksilö näkee Millaiset tekijät edesauttavat lopputuloksen kannalta kohtalokkaiden arvioiden syntymistä? Pohdi, millaisia tunteita liittyy rasistisiin rikoksiin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rikosten yhteydessä tulee usein esille mielentilatutkimus. Oikeuspsykiatria on erikoistunut selvittämään mielenterveyden vaikutusta rikokseen. Oikeuspsykiatriasta löytyy selkeä &lt;a href="http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,548,645,1228"&gt;esittely HUS:in verkkosivuilta&lt;/a&gt;. Lainaus kyseiseltä sivulta: &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;“&lt;i&gt;Oikeuspsykiatria on&lt;/i&gt; itsenäinen lääketieteen erikoisala. Sen tehtävänä on tutkia, miten mielenterveyden häiriöt vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen, millaisia ongelmia psyykkiset häiriöt ja poikkeavuudet aiheuttavat lakien soveltamisessa, ja miten rikollista ja erityisesti väkivaltaista käyttäytymistä voidaan ehkäistä ja hoitaa.&lt;/p&gt; &lt;p&gt;&lt;i&gt;Oikeuspsykiatria jakautuu&lt;/i&gt;  rikosoikeudelliseen (syyntakeisuusarviot), hallinnolliseen (tahdosta riippumattoman sairaalahoidon toteuttaminen) sekä siviilioikeudelliseen (oikeustoimikelpoisuusarviot) oikeuspsykiatriaan.”&lt;/p&gt;</description><link>http://psyka4.tumblr.com/post/6540884</link><guid>http://psyka4.tumblr.com/post/6540884</guid><pubDate>Mon, 23 Jul 2007 21:21:43 +0300</pubDate></item></channel></rss>
