Geenit ja kohtalo
Ihmiset uskovat edelleen horoskooppeihin. Miksi? Ihmiselle on tyypillistä selityksen hakeminen erilaisiin tapahtumiin. Kohtalo on kirjoitettu tähtiin yhtä vähän kuin geeneihin. Asioitten yksinkertaistaminen vähentää psyykkistä stressiä ja tarjoaa usein myös mahdollisuuden vastuun pakenemiseen (“en voi mitään itselleni, kun olen tälläinen skorpioniluonne”).
Sivulla 26 oikaisee geeneihin liittyviä käsityksiä. Ihmisen kloonaamisen yhteydessä on usein esitetty uhkakuva Adolf Hitlerin kloonista. Mikä tässä uhkakuvassa menee pieleen ja miksi?
Mitä paremmin geenien toiminnasta on saatu tutkittua tietoa, sitä selkeämmin on todistettu, että geenit ja ympäristö toimivat aina monisyisessä vuorovaikutuksessa. Huomaa myös, että kiistämällä geenien deterministinen rooli ei haluta aliarvioida perimän merkitystä (determinismin mukaan kaikki asiat tapahtuvat väistämättä, ennalta määrätyllä tavalla).
Palauta mieleesi psykologian historiasta nature - nurture -kiista. Siinä oli kyse siitä, kumpi on keskeisin vaikuttaja ihmisen kehityksessä, perimä (nature) vai ympäristö (nurture). Esimerkiksi monissa mielenterveyshäiriöissä ja mielisairauksissa on nähtävissä sekä perinnöllinen alttius että ympäristön vaikutus. Kyse ei ole pelkästään molempien yhtäaikaisesta vaikutuksesta vaan siitä, että tietty ympäristö (fyysinen, sosiaalinen, kulttuurinen, maantieteellinen tai historiallinen) aktivoi tiettyjä geenejä. Millä tavalla tätä asiaa voidaan tutkia?
Ihminen myös muuttaa omalla toiminnallaan ympäristöään, esimerkiksi vauvan hymy ja jokeltelu muuttavat ympärillä olevien ihmisten käyttäytymistä.
