Mon
Jul
23
Sivuilla 58-59 kuvataan virtauskokemusta (flow). Sitä on tutkinut Mihaly Csikszentmihalyi ryhmineen (kirjoittanut aiheesta populaarin teoksen Flow - Elämän virta).
Lue kuvaus kirjasta. Valitse jokin omaan elämääsi liittyvä asia (työ, harrastus, opiskelu) ja mieti, tunnetko siinä virtausta ja millä tavalla voisit lisätä virtauskokemuksen hetkiä.
Helsingin Sanomissa (16.7.2007 D2) oli juttu “Osaava pomo saa siivouksen sujumaan”. Jutun kirjoittaja (“Talkootyttö” Sanna Pulkkinen) joutui monen inhoamaan työhön: siivoamaan vessoja. Jutussa kuvataan työn hyvää organisointia ja johtajan antaman palautteen merkitystä. Juttu päättyy lauseeseen: “Kehu on talkoolaisen paras palkka!”
Mieti, millä tavoilla hyvä johtaja hyötyy emootioita ja motivaatiota koskevasta tiedosta. Miten sinä johtajana organisoisit jonkin vastenmielisen työtehtävän?
Sosiaalisissa tilanteissa vastaanotamme useita erilaisia tunneviestejä.
Etälukion tv-sarjassa esitellään käsite aleksitymia. Katso videoleike. Mitä aleksitymialla tarkoitetaan? Huomaa, että ilmiöstä on ristiriitaisia tutkimustuloksia (katso esimerkiksi aiheesta väitelleen Kirsi Honkalammen tutkimuksen tiivistelmä).
Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyy vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, kyvyttömyyttä tulkita toisten tunteita ja eläytyä toisen asemaan.
Kyse on aivojen neurobiologisesta kehityshäiriöstä. Aivot toimivat siis toisin. Aiemmin autistien äitejä on syytetty oireiden puhkeamisesta. Sarjakuvan Lassissa on tunnistettu Asperger-lapsen piirteitä. Löydätkö esimerkkejä?
- Tunneviestien tulkinta on joskus vaikeaa normaalissa arjessa. Onko sinulla esimerkkejä siitä, millaisia väärinkäsityksiä virhetulkinnoista voi syntyä. Kuinka väärinkäsitykset tulisi selvittää?
- Miten tunteiden tulkitsemista voisi opettaa lapselle?
- Mitä yhteyksiä on sisäisillä malleilla, itsetuntemuksella, elämän aikana kertyneillä kokemuksilla ja tunneviestien tulkinnalla?
Söisitkö toukkia, apinan aivoja, koiran lihaa, heinäsirkkoja, koppakuoriaisia, muurahaisia, kukon kiveksiä… Se, mikä jossain päin maailmaa on suurta herkkua, on toisaalla iljettävää. Myös erilaisiin maailmankatsomuksiin liittyy usein rajanvetoja inhottavan ja sopivan välillä. Nämä kulttuuriset toimintasäännöt omaksutaan osaksi omia sisäisiä malleja.
Sopimaton ruoka saa ihmisen hyvin helposti voimaan pahoin pelkän mielikuvan vuoksi. Kirjassa kuvataan koe, jossa tutkittiin ihmisten reaktioita, kun heitä pyydettiin juomaan mehu, josta ensin poistettiin hedän nähtensä torakka ja kerrottiin, että eläin oli desinfioitu.
Tv-ohjelma Pelkokerroin (Fear Factory) antaa katsojille paljon mahdollisuuksia eläytyä inhon ja pelon tunteisiin.
Lue luku emootioitten tehtävistä (s. 57) ja pohdi, millaisia tehtäviä inholla tai pelolla on.
Etsi sanomalehdistä rikosuutisia (voit myös lukea jonkin jutun rikostoimittaja Jarkko Sipilän Elinkautinen-blogista, esimerkiksi Björkqvist ja motiivit). Usein väkivaltaisissa tapahtumaketjuissa emotionaalinen ärsyke on tuottanut kohtuuttomia seurauksia. Tunteiden tulkinta rajautuu kapeaksi. Kateus, pettymys, viha ja mustasukkaisuus saattavat saada aikaan tilanteen arvioinnin vääristymisen. Yksilö näkee Millaiset tekijät edesauttavat lopputuloksen kannalta kohtalokkaiden arvioiden syntymistä? Pohdi, millaisia tunteita liittyy rasistisiin rikoksiin.
Rikosten yhteydessä tulee usein esille mielentilatutkimus. Oikeuspsykiatria on erikoistunut selvittämään mielenterveyden vaikutusta rikokseen. Oikeuspsykiatriasta löytyy selkeä esittely HUS:in verkkosivuilta. Lainaus kyseiseltä sivulta:
“Oikeuspsykiatria on itsenäinen lääketieteen erikoisala. Sen tehtävänä on tutkia, miten mielenterveyden häiriöt vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen, millaisia ongelmia psyykkiset häiriöt ja poikkeavuudet aiheuttavat lakien soveltamisessa, ja miten rikollista ja erityisesti väkivaltaista käyttäytymistä voidaan ehkäistä ja hoitaa.
Oikeuspsykiatria jakautuu rikosoikeudelliseen (syyntakeisuusarviot), hallinnolliseen (tahdosta riippumattoman sairaalahoidon toteuttaminen) sekä siviilioikeudelliseen (oikeustoimikelpoisuusarviot) oikeuspsykiatriaan.”
S. 53. “Ajatukset ja tilanteita koskevat tulkinnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mitä emootioita syntyy.”
Liisaa ärsytti kerta toisensa jälkeen naapurin pihalla haukkuva koira. Hän keskusteli asiasta tuttaviensa kanssa. Heitäkin koiran haukkuminen ärsytti. Liisa tunsi ärtymystä ja kiukkua. Hän ei kuitenkaan koskaan huomauttanut naapurille koiran haukkumisesta.
Liisan tytär Pirjo kävi usein naapurissa kylässä ja oli ystävystynyt Pelle-koiran kanssa. Pirjo mietti aina Pellen haukuntaa kuullessaan, että mitähän outoja hajuja tai ääniä se Pelle nyt aistii. Pirjo sai ulkoiluttaa Pelleä ja oli usein ilahtunut ja hyvällä mielellä vietettyään aikaa koiran kanssa. Pirjo kiitteli myös naapureita siitä, että sai viettää aikaa Pellen kanssa. Hän oli pahoillaan siitä, että äiti ei ymmärtänyt koiria ja sitä iloa, mitä ne voivat ihmisille tuottaa.
Tunnistatko vastaavanlaisia tilanteita? Millä tavalla voisit itse hyödyntää tietoa siitä, että ajattelutapa vaikuttaa emootioihin?
Oletko lukenut Jane Austinin kirjan Järki ja tunteet tai nähnyt siitä tehtyjä elokuvia? Entä Laura Esquivelin kirjaa Pöytään ja vuoteeseen tai siitä tehtyä elokuvaa Suklaata ihollani (esitetty myös näytelmäversiona)? Molemmissa kirjoissa perheen ja yhteisön tradiotiota edustavat velvollisuudet ja yksilöiden tunteet ovat kihelmöivällä tavalla vastakkain.
Eri aikakausina ja eri kulttuureissa on erilaisilla normeilla ja tavoilla säädelty ihmisen toimintaa. Pohdi, millä tavalla aikakausi ja kulttuuri vaikuttavat nykyisin tunteiden ilmaisemiseen. Millaisia vaikutuksia on esimerkiksi sillä, ilmaistaanko rakkautta sanattomasti katseilla, kirjeellä, puhelimitse, sähköpostilla tai tekstiviestillä?
S. 51.
Millaisia virhelähteitä fysiologisten reaktioitten kohdalla voisi olla?
Kuvittele, että sinua tutkitaan. Ajattele tutkimustilannetta. Kehoosi yhdistetään erilaisia antureita. Sinulta otetaan sylkinäyte ja mitataan verenpaine. Tutkimushenkilökunta pyörii ympärilläsi. Olet viraassa rakennuksessa vieraiden ihmisten keskellä. Äänet ja hajut ovat saattavat tuoda mieleen jonkin toisen tilanteen tai ne ovat pelkästään uusia ja outoja.
Paul Ekman on tutkinut valehtelun ja kasvonilmeiden yhteyttä. Tutkimus todistaa, että taitava valehtelija voidaan paljastaa mikroilmeitten (microexpression) avulla varsin luotettavasti. Mikroilme on kasvoilla välähtävä todellista tunnetta (esimerkiksi inho, pelko, ilo) edustava ilme, joka voidaan havaita videokuvan avulla (häivähtää kasvoilla liian nopeasti silmin tapahtuvaa havainnointia ajatellen).
Muistelen, että aiheesta oli PS1-kirjassa, pitää tarkistaa, minulla ei ole nyt kirjaa käsillä.
Kirja s. 50.
Tunne on sisäinen tila. Siihen liittyviä fysiologiasia muutoksia on mahdollista tutkia, mutta kuinka varmistua siitä, että fysiologinen tila liittyy tutkittavaan tunteeseen?
Tunteiden tutkimisessa on kirjan mainitseman operationalisoinnin ohella myös kerätyn datan käsittely. Data tarkoittaa tutkimusaineistoa, esimerkiksi vastauslomakkeiden tietoja ja mittaustuloksia. Kvantitatiivisen eli määrällisen (numeroin ilmaistavan) aineiston kohdalla datan käsittely on helpompaa kuin kvalitatiivisen eli laadullisen aineiston kohdalla. Laadullista aineistoa syntyy helposti suuria määriä ja sen käsittely vaatii erilaisista työtä helpottavista tietokoneohjelmista huolimatta aina ihmisen tulkintaa ja luokittelua.
Kiinnostava tunteiden tutkimiseen sopiva mittari on VAS (visuaalianalogiasteikko, Visual Analogue Scale), joka on hyvin yksinkertainen ja sopii toki vain yhtenä menetelmänä rajattuihin tilanteisiin. VAS-mittari on kyselylomakkeelle piirretty 10 cm mittainen jana, jonka toinen pää kuvaa jonkin tuntemuksen tai asenteen mahdollisimman negatiivista ääripäätä ja toinen mahdollisimman positiivista. Tutkittava sijoittaa oman tuntemuksensa janalle piirtämällä rastin sopivalle kohdalle. VAS-mittaria on käytetty esimerkiksi kivun tutkimiseen. Sitä on myös käytetty työtyytyväisyysmittarin yhtenä osana. Mittarin havainnollisuutta voi vielä lisätä käyttämällä apuviivoja, symboleita tai värejä (näin esimerkiksi kipumittareissa).
Suunnittele tutkimus, jossa käytät VAS-mittaria. Kerää vastauksia mahdollisimman paljon. Voit myös suunnitella tutkimuksen niin, että käytät samaa mittaria ennen ja jälkeen jonkin tilanteen. VAS-mittarin tulokset kerätään mittaamalla viivottimella tutkittavien rastien sijainnit janalla. Samalla kysytään tarpeelliset taustamuuttujat ja yhdistetään ne tuloksiin.
Esimerkki: Henkilöiltä kysytään ennen ja jälkeen käärmenäyttelyä, miten paljon he oman arvionsa mukaan pelkäävät käärmeitä. VAS-mittarin oikea laita (10) edustaa valtavaa pelkoa ja vasen laita (0) sitä, ettei henkilö pelkää ollenkaan käärmeitä. Tutkimuksessa voidaan verrata esimerkiksi näyttelyn (arviot ennen ja jälkeen) tai sukupuolen vaikutusta arvioituun pelkoon.
Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (bipolaariseen oireyhtymään, ks. PS5-kurssin oppikirja, huomaa että sairaus tunnettiin aiemmin nimellä maanis-depressiivinen häiriö) kuuluu voimakas tunteiden vaihtelu masennusjaksojen apatiasta maanisten vaiheiden euforiaan. Sairaudesta kärsivät (tai heidän läheisensä) kuvailevatkin kaksisuuntaista mielialahäiriötä tunteiden vuoristoradaksi.
Emootiot voivat virittää ihmisen toimintaan (kuten hypomaniassa, maniassa) tai lamauttaa täysin. Normaaliinkin ihmismieleen kuuluu tunteiden sävyttämiä kausia, jolloin voi helposti havaita tunteiden ja motivaation välisen yhteyden. Oletko esimerkiksi havainnut vuodenaikojen liittyvän omalla kohdallasi emootioihin ja motivaatioon? Mitä sinulle tulee mieleen ilmauksista:
- hulluja ja vastarakastuneita
- nuoruus ja hulluus
- kuin kissat kuutamolla
- tunteet sekoittivat pääni
S. 48: luonnon kauneus, taide ja musiikki herättävät voimakkaita emootioita.
Fyysinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö vaikuttavat ihmiseen. Kuvittele mielessäsi mieluinen ja epämieluinen ympäristö. Millaisia ne ovat? Jos mahdollista, vertaile toisten kanssa, löytyykö yhteisiä piirteitä.
Ympäristöpsykologia tutkii ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Tutkimustyössä yhdistetään usean tieteenalan osaamista ja tuloksia sovelletaan erityisesti yhdyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen. Suomessa Liisa Horelli on erikoistunut ympäristöpsykologiaan ja kirjoittanut myös alan perusteoksen.
Pirkanmaan ammattikorkeakoulun verkko-oppimateriaaleissa hyvä ja tiivis katsaus ympäristöpsykologiaan.
Luonto ja luonnonmuodot ovat tutkimusten mukaan ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille merkityksellisiä (ks. kuvateksti s. 52). Ihmisellä on luontainen taipumus suosia kaarevia muotoja (tämähän näkyy jo vastasyntyneen viehtymyksessä ihmiskasvoihin). Millaisia tunteita särmikäs betonilähiö herättää? Kuvittele sellainen ilman puita ja istutuksia.
Sivu 48.
Pohdi omia kokemuksiasi. Oletko havainnut, että tietty paikka, näkymä, haju, tilanne tai muu sellainen herättää yllättävästi tietynlaisen tunteen?
Synnyinseudulle matkustaminen voi olla ihmiselle hyvin voimakas kokemus (esimerkiksi Venäjälle sodassa luovutetulta alueelta evakkoon lähteneille). Joskus rikostilanteista tehdään rekonstruktioita eli rikoksen tapahtumaa jäljitellään mahdollisimman todenmukaisesti.
Paluu tiettyyn tilanteeseen herättää muistikuvia, jotka kytkeytyvät tunteisiin. Ihmisen muistitoimintoihin kuuluu episodinen muisti (ks. PS 3 -kirja sivut 83-84, joka tarkoittaa tapahtumien ja tilanteiden muistamista. Muistele jotakin erityisen mieluista tilannetta. Havaitsetko muistelun herättävän tunteita?
Joskus tietty tilanne saattaa palautua mieleen äkillisenä leimahduksena. Tällöin puhutaan salamavalomuistista (flashbulb memory, ks. Persoona 3 s. 144-146 ja Mielen maailma 3, s. 112-113). Nämä muistikuvat liittyvät usein voimakkaaseen emootioon (esimerkiksi äkillinen järkytys). Tällaiset muistikuvat tuntuvat jälkikäteen hyvin eläviltä ja rikkailta, kuin eläviltä valokuvilta. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että hyvinkin todentuntuiset muistikuvat ovat muun muistiaineksen tavoin alttiita muutoksille. Ihmisen muistin rekonstruktiivisuus merkitsee sitä, että muistaessaan jotain, ihminen kokoaa muistikuvan uudelleen. (Kertaa muistin toimintaa 3-kurssin oppikirjasta, jos muistisi ei tällä kohdalla toimi.)
Ilman erityistä koulutusta ihmisillä on taipumus selittää toimintaan liittyviä syy-seuraus-suhteita (kausaaliteettia). Naistenlehtien ahkera lukija sisäistää lukuisia tällaisia selitysmalleja. Näitä arkipäivän selitysmalleja on nimitetty kansanpsykologiaksi (folk psychology) tai keittiöpsykologiaksi. Ks. Shaun Nicholsin selkeä artikkeli aiheesta.
On huomattava, että tieteellinen ja arkinen ajattelu eivät elä eri maailmoissa. Tieteen tulokset vaikuttavat siihen, kuinka miellämme maailmaa. Toisaalta myös arkinen ajattelu vaikuttaa jokaiseen tutkijaan. Tukimusmetodeilla pyritään minimoimaan subjektiivisuuden aiheuttamaa vääristymää. Tällainen menetelmä ovat esimerkiksi tutkijan omien lähtökohtien ja ennakko-oletusten tiedostaminen (laadullisissa tutkimuksissa nämä saatetaan kirjoittaa tutkimukseen), useamman tutkijan suorittama toisistaan riippumaton analyysi (esimerkiksi kaksi tutkijaa luokittelee saman aineiston ja tuloksia verrataan) sekä tieteellisten tutkimustulosten julkaiseminen ja keskustelun käyminen koko prosessista (keskustelu voi olla hyvinkin kärkästä ja tiukkaa).
Tieteen kielen muuttaminen kansantajuiseksi on tieteen popularisoimista. Jotkut tutkijat kirjoittavat itse omalta erikoisalaltaan kansantajuisia julkaisuja. Psykologian piirissä esimerkiksi Oliver Sacks on tällainen tutkija. Hänen tuotantoaan on jopa filmattu (Heräämisiä). Populaaria tekstiä (tai muuta ilmaisua) voidaan tuottaa myös irrallaan tiedeyhteisöstä. Kriittisen ajattelun taito on aina tärkeää. Toisaalta on myös hyvä ymmärtää, että samaa asiaa voidaan lähestyä monesta suunnasta ja selittää monella erilaisella tavalla. Tiede pyrkii käyttämään selkeitä käsitteitä, mutta arkiajattelun tavoin ei koskaan täydellisesti tässä onnistu. Psykologian opiskelijan on tärkeää tuntea käsitteiden taustoja ja teorioitten historiallisia juuria, jotta osaa suhteuttaa erilaisia näkemyksiä keskenään.
Kirjakauppojen Psykologia (ja Filosofia) otsikon alta löytyy yleensä hyvin paljon teoksia, jotka toimivat ei-tieteellisessä käsitemaailmassa.
Hyvin hankala psykologian kannalta ovat myös terapia ja terapeutti -nimikkeet. Kukkaterapeutti, Rosen-terapeutti, eheytysterapeutti ja monet muut auttavat ihmisiä, mutta heidän koulutuksensa ei ole yliopistollista. Terapeutti-nimikkeen voikin käytännössä ottaa kuka tahansa. Osa terapeuteista on kuitenkin koulutukseltaan psykologi tai psykiatri ja sen jälkeen perehtynyt asianmukaisesti johonkin tiettyy terapiamuotoon (esimerkiksi perheterapiaan). Ulkomaisista instituuteista hankitut terapeutin koulutukset ovat hyvin vaihtelevia, osa maksua vastaan muutamassa kuukaudessa hankittuja.
Wed
Jul
18
Ihmisestä tulee ihminen sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Kulttuurilla laajassa mielessä on merkittävä vaikutus inhimillisyyden kehittymisessä ja säilymisessä. Moderni länsimainen kulttuuri korostaa individualismia, yksilöllisyyttä. Vain vahvoilla ja terveillä on mahdollisuuksia selviytyä omilla ehdoillaan, ja kuten kirjassa kuvataan s. 40, tämäkin itseriittoisuus on hetkellistä.
Ihmisen on opittava löytämään sopiva tasapaino tarvitsevuuden ja muista riippuvaisena olemisen sekä itsenäisyyden ja muista riippumattomuuden välillä. Riippuvuus ei ole huono asia.
Viime vuosina ihmisen itsenäisyydestä on herättänyt keskustelua teos Virtahepo olohuoneessa. Kirja nosti esille negatiivisen käsitteen läheisriippuvuus ja samalla riippuvuus sai entistä negatiivisempia sivumerkityksiä.
Kirjan on kirjoittanut Tommy Hellsten (Kirjapaja Oy, 1992.) Kymmenessä vuodessa kirjasta on otettu 22 painosta. Psykologiatieteen piirissä tätä ja muita tekijän kirjoja pidetään yleensä populaareina, kansantajuisina ja helppoina kirjoina, joista puuttuu tutkimuksiin pohjautuva argumentaatio.
Markku Ojanen on ottanut kantaa kirjaan monipuolisella tavalla ja toteaa mm.: “Psykologiassa puhutaan kuitenkin hallinta- tai selviytymiskeinoista eikä läheisriippuvuudesta, jota pidetään populaaripsykologian käsitteenä. Ihmiset käyttävät niitä keinoja, jotka heiltä parhaiten luontuva ja joista he ovat nähneet malleja. Joku vetäytyy, toinen vastustaa, kolmas hoitaa asiat muidenkin puolesta. Ilman muuta vaikeissa olosuhteissa voidaan oppia sellaisia toimintatapoja ja hallintakeinoja, jotka voivat myöhemmin johtaa vaikeuksiin tai joista joutuu maksamaan kovan hinnan. Näiden monimutkaisten asioiden pelkistäminen läheisriippuvuudeksi ei auta paljoakaan.”.
