PS4

Joking relationship

Antropologit ovat havainneet eri puolilla maailmaa ilmiön, jota nimitetään pilailusuhteeksi (joking relationship). Pilailusuhde on kulttuurinen käyttäytymiskoodi (rituaalinen suhde), jonka avulla pyritään purkamaan sukupuolten välisiä eroottisia jännitteitä sellaisissa tilanteissa, joissa keskinäinen, mahdollisesti sukupuolisuhteeseen johtava, kiinnostus on kiellettyä (esimerkiksi naisen ja aviomiehen veljen (kytyn) välillä, anopin ja vävyn välillä, sisarusten tai serkusten välillä).

Toinen tapa, joka on myös yleinen vastaavissa tilanteissa, on välttäminen (avoidance relationship). Esimerkiksi Tropriand-saarilla, Papua Uusi-Guineassa, havaittiin siskon ja veljen välillä välttämissuhde sekä pojan ja isän puoleisen tädin välillä pilailusuhde (Papua Uuden-Guinean heimokansoilla vain äidinpuoleiset sukulaiset katsottiin verisukulaisiksi).

Millä tavalla ihmiset pilailevat keskenään? Miten pilailu vaikuttaa? Millaisia kokemuksia sinulla on pilailusta? Kuinka ihmiset reagoivat pilailuun? Onko olemassa erityyppistä pilailua? Millaisia tunteita meidän kulttuurissamme kanavoidaan pilailuun?

Pilailu/kiusoittelu eroaa pilkkaamisesta. Millä tavalla?

Loukkaus

Mikä loukkaa? Silloin, kun halutaan loukata tietyn ryhmän tunteita, tehdään usein symbolisia tekoja tai pilkataan. Esimerkkejä tästä:

• lipun tai nuken polttaminen
• pilkkalaulun laulaminen
  
• pilkkanimen käyttäminen

Tuleeko mieleesi muita keinoja herättää häpeän ja loukatuksi tulemisen tunteita vastapuolessa? Milliaisia keinoja pidetään sopivina ja millaisia sopimattomina?

Ks. kirja s. 79 kuva “Broilerikiusaus”.

Vrt. Benettonin kuuluisat mainoskuvat. 

Kasvot

Kasvot ovat keskeinen tunneviestinnän kanava (millä muilla tavoin tunteita viestitään). Tähän liittyviä ilmiöitä ovat myös:

• Meikkaaminen
• Klovnien maskit
• Pierrot-hahmo
• Naamiot
• Aurinkolasit (varsinkin peililasit)
• Huntu (kasvojen täydelliseen peittämiseen burqa)

Kulttuuri ja tunteiden ilmaiseminen

Kulttuurierojen tutkimuksessa eräs klassikoista on hollantilainen organisaatiopsykologi Geert Hofstede. Hän tutki eri maissa IBM:n työntekijöitä ja teki aineiston pohjalta luokittelun neljää keskeiseen kulttuuria määrittävään piirteeseen. Hän täydensi ryhmittelyä vielä yhdellä luokalla. Monet Hofstedeen viittaavat ovat pitäneet keskeisimpänä kulttuurieroja selittävänä tekijänä käsiteparia individualismi ja kollektivismi.

1. Valtaetäisyys: Kuvaa, miten suuria eroja ihmisten välisissa asemissa siedetään ja edellytetään.
2. Individualismi vs. kollektivismi: ovatko ihmiset yksilöllisyyteen vai yhteisöllisyyteen taipuvaisia.
3. Maskuliinisuus vs. feminiinisyys : kuinka suhtaudutaan ihmissuhteisiin, hoivaamiseen ja pehmeisiin arvoihin.
4. Epävarmuuden sietäminen vs. välttäminen: kuinka paljon yhteisöt ja yksilöt sietävät epävarmuutta.
5. Teoriaan myöhemmin lisätty vielä lyhyen vs. pitkän tähtäimen orientaatio: katsotaanko lähelle vai kauas tulevaisuuteen.

Tiede-lehden artikkelissa Lännen sankari on idän luuseri (5/2002, Erkki Kauhanen) käsitellään aihetta.

Millä tavalla tunneilmaisu liittyy kulttuuriseen viestintään?

(Huomio Internetin epäluotettavuudesta, Geert Hofsteden nimellä on ratsastettu Internetissä, ks. tarkemmin Hofsteden omilta verkkosivuilta kommentti asiasta A Tale of Two Websites.)

Muumit ja emootiot

Tove Janssonin muumikirjoissa käsitellään emootioita. Kirjassa Kuka lohduttaisi nyytiä käsitellään yksinäisyyttä, pelokuutta ja arkuutta. Kertomus ja varsinkin onnellinen loppu rohkaisevat lukijaa.

“Siis kuka lohduttaisia nyytiä ja sanoisi: ei kukaan sinua huomaa ellet itse mene mukaan.”

Oletko sinä löytänyt muumeista opastusta erilaisten emootioiden käsittelyyn ja niiden kanssa elämiseen?

Muumeista löytyy paljon kuvauksia tilanteista, joissa samaan asiaan eri hahmot reagoivat eri tavoin. Se, mikä pelottaa Nipsua saa Pikku Myyn riemastumaan. Ihmisellä on taipumus ajatella, että oma reaktio on yleistettävissä. Ihmisenä kasvamisen ja empatiakyvyn eräs vaikea opintojakso on oppia ymmärtämään, että muut ihmiset saattavat toimia ja tuntea toisin.

• Oletko löytänyt muumeista tähän asiaan liittyviä kertomuksia?
• Voiko aikuinen oppia jotain muumeilta? 

Karkottavia tunteita

S. 76: “Masentunut henkilö jää helposti yksin, koska masennus herättää muissa ihmisissä avuttomuuden ja ahdistuksen tunteita.”

Ylipäänsä erilaiset heikkouteen liitetyt tunteet toimivat samoin. Suru, pelko, häpeä ja apeus karkottavat kavereita. Yksinäisyys vahvistaa epäonnistumisen ja huonommuuden tunteita ja kierre on valmis. Apeat emootiot herättävät epämiellyttäviä vastatunteita, kuten avuttomuuden tunnetta. Usein apeuden vallassa oleva on herkkä ja saattaa loukkaantua myötätuntoisista yrityksistä “Kyllä minä tiedän, miltä sinusta tuntuu”.

Muistele sellaisia tilanteita, joissa sinä olet yrittänyt lohduttaa toista tai sinua on lohdutettu. Millainen lohdutus toimii parhaiten? Millä tavalla läheiset ihmiset voisivat parhaiten tukea ja auttaa murheiden keskellä elävää ihmistä? 

Tunne ja toiminta

Nimeä alla oleviin tunteisiin liittyvää toimintaa:

• suru
• ilo
• inho
• viha
• hämmennys
• rakkaus
• pettymys 

Tunne itsesi

Halaamiskulttuuri

Halaaminen oli Suomessa 1980-luvulle asti harvinaista. Oletko itse havainnut tämän muutoksen? Varsinkaan pojat eivät missään tapauksessa halanneet tervehtimismielessä. Haastattele jotain vanhempaa henkilöä, jolla on havaintoja halaamiskulttuurin muutoksesta.

• Miksi toimintakulttuuri on muuttunut?
• Mitä mieltä olet muutoksesta?
• Oletko törmännyt tilanteiseen, jossa toisen osapuolen käytökseen kuuluu halaaminen ja toisen ei?
• Kuinka ihmiset viestivät halaamisen sallimista tai kieltämistä?
• Millä tavalla halaaminen liittyy tunteiden osoittamiseen?

Sosiaalinen vuorovaikutus ja toimintamallit

S. 74

Hollantilainen sosiaalipsykologi Ap Dijksterhuis on tutkinut sosiaaliseen toimintaan liittyviä tiedostamattomia ja tietoisia vaikuttimia. Hän on esimerkiksi todennut, että matkiminen vaikuttaa yllättävän voimakkaasti ihmisen toimintaan. Ihmiset, joiden ajatuksissa oli viritetty hyvin pienillä vihjeillä vanhuksiin liittyviä stereotypioita, suoriutuivat seuraavaksi annetuista muistitehtävistä verrokkeja heikommin (Dijksterhuis, A. Why we are social animals: The high road to imitation as social glue. In S. Hurley & N. Chater (Eds.), Perspectives on imitation: From cognitive neuroscience to social science. Cambridge, MA: MIT Press).

Dijkterhuisin tutkimuksiin vedoten voisi siis olla perusteltua väittää, että seura tekee kaltaisekseen. Ihminen matkii tiedostamattaan.

Pohdi television vaikutuksia ihmisiin. Vaikuttaako televisio tunteiden ilmaisemiseen?

Tunteet ja musiikki

Tutkija Suvi Saarikallio on väitellyt musiikkipsykologian alalta, väitöksen otsikkona oli: Musiikki on nuorille keino säädellä tunteita. Jyväskylän yliopiston tiedotteen mukaan tutkimus toi esiin, että:

“Musiikki osoittautui keinoksi edistää nuoruuden psykososiaaliseen kehitykseen liittyviä tavoitteita neljällä osa-alueella: identiteetin rakentumisessa, itsemääräämisen ja hallinnan kokemuksissa, ihmissuhteiden muutoksissa sekä tunnekokemuksissa ja tunteiden säätelyssä, Saarikallio huomasi.

Musiikki on nuorille monipuolinen tunteiden säätelyn keino. Saarikallio määritteli seitsemän musiikin avulla tehtävän tunteiden säätelyn strategiaa: viihdyke, elpyminen, elämykset, irtautuminen, purkaminen, mielikuvatyöskentely ja lohtu”

Väitöskirja perustuu viiteen artikkeliin ja niiden johtopäätösosaan, jonka voi ladata pdf-muodossa, sivuilla 37-38 suomenkielinen yhteenveto, joka sopii psykologian opiskelijalle luettavaksi.

Aiheesta kirjoittaa myös Tiede-lehti 6/2007.

Ota kantaa opiskelemasi perusteella. Yhdistä tietoja PS5-kurssin tietoihin psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoista (myöhemmin, jos et vielä ole opiskellut kurssia).

Tutkimisesta jälleen

Listaa koko lukemisen ajan keinoja tutkia ihmisen toiminnan kytköksiä aivojen/hermoston/sisäerityksen toimintaan. Laadi taulukko. Sarakkeet:

• Havaittava toiminta
• Sisäinen toiminta
  
• Keskushermosto
• Ääreishermosto
• Sisäeritys
• Miten tutkitaan 

Taistele tai pakene

Pelkoreaktiosta s. 64-66. 

Ilmiö nimeltään “taistele tai pakene” tulee usein esille psykologiassa, mm. stressin, pelon, paniikin ja fobioitten yhteydessä. Taistele tai pakene -reaktio autonominen hermosto toimii kiivaasti. Kertaa PS3-kurssilta (vanhalta PS4-kurssilta) autonominen hermosto (myös ihmisen biologian ja terveystiedon kursseilla käsitelty).

Lue aiheesta hyvä tiivis Ilkka Vartiovaaran artikkeli (julkaistu Duodecim Terveysportissa, joka on suositeltava sivusto psykologian opiskelijalle).

Aiheeseen liittyviä kuvia.

Katso Etälukion tv-sarjan pelkoreaktiota käsittelevä videoleike. Tee muistiinpanot pelkoreaktiosta. Kiinnitä huomiota siihen, mitkä aivoalueet aktivoituvat. Lisää muistiinpanoihin autonomisen hermoston reaktiot ja erittyvät hormonit sekä niiden fysiologiset vaikutukset.

Pohdi, miksi tavalla taistele tai pakene -reaktio on hyödyllinen ja millä tavalla se on haitallinen.

Moniulotteiset tunteet

S. 61: “Lisäksi ihminen pystyy kokemaan moniulotteisia tunteita, esimerkiksi häpeää.”

Astetta moniulotteisempi tunne on myötähäpeä. Millaissa tilanteissa sellaista voi kokea? Myötähäpeästä syntyy komiikkaa, kuten suositut piilokameraohjelmat sekä Mr Bean ja Konttori -sarjat todistavat.

Keksitkö muita moniulotteisia tunteita?